Lefan elämää – stadista tullut

Mikä mahtaa olla nimi?
Leevi, Lefa, Lefa-löppiäinen, Lörppä, Lerppa ja kaikenlaiset muut hassutukset. Kyllä melkeen kaikki nimet tunnistan ja kaikenlaiseksi mua sanotaan. Tuo kotiväki on välillä niin hassua että puhuttelee ihan kummallisesti, mutta kyl vastaan ja kaiken tunnistan. Se oikee nimi on Purtilo tai Burtsi ja alussa on jotain japanialaista kieltä jota en ymmärrä. (Haastattelijan kommentti: toiset kutsuu mua myös ääliöksi ja riiviöksi, kiusanhengeksi ja tunkeilijaksi ).

Mistä olet lähtöisin?
Alun perin mä olin krunikan poikia, kulmakunnan kingi. Asustelin siskojen kanssa, mamma oli siellä kanssa. Siellä oli kans sellainen mun eka hyvä kaveri Kalle, jonka kanssa tykkäsin hengata, me duunattiin kaikkee kivaa Kallen kanssa yhdessä ja sitten välillä stalkkasin sitä salaa ja seurasin mitä tekee – kova jätkä se Kalle. Kalle on oikeesti supersankareiden sukua eli Kal-El, mutta se tykkää elää tavallista elämää salanimen suojissa. Kalle oli mun eka idoli. Krunikassa elämä oli leppoisaa ja matkasin paljon silloisen varaisukin harteilla, jotta oli rattoisaa se. Mutta heti kun mun mammuska ja isukki tuli kyläilemään niin tiesin että tuo on se mun perhe. Koitin tehdä kaikki temput ja hyöriä parhaani mukaan että ne mut huomaisi ja onneks ne sitten huomasikin.

Miten sitten Turku?
Niin, sitten mut tuotiin Turkuun. Ja täällä ne oli, mun mammuska ja isukki. Voi että olin iloinen, tai siis eka vähän jännitti mutta sitten se oli tosi kivaa. Ja oli mulla kaverinkin täällä, se on vähän kummallinen (haastettelija korjaa: siis tosi kiva ja chamantti kaveri). Ihan eka tää kaveri luuli että mä ole TYTTÖ! Voitteko kuvitella että tällaista komeeta jätkää luullaan tytöksi, täysin törkeää ja ymmärtämätöntä toimintaa. (haastattelijan kommentti: mutta mitäs olit niin tytön näköinen? Itekki luulisit ittees tytöks jos peilistä näkisit, että niin!) Odotin että vastassa olis ollut jonkinlainen tervetulotoimikunta niin ei, vaan yksi on niin hormoneissaan että hyökkää niskaan!! Herranjesta ja silleen, tytöt mua kiinnostaa ei pojat – ja jos herra on silleen kallellaan niin kääntyy ihan muiden puoleen. Mutta onneks toi Killi ajan kanssa tajus että nyt on mennyt puurot ja vellit sekaisin ja se suuttui. Ei sentään mulle suuttunut mutta mammuskalle ja isukille se oli niin katkera että ei kolmeen päivään tullut sängyn alta – mä sainkin rellestää sen ajan ihan vapaasti ympäri taloa ja musta tulikin Turun jätkä – stadin pölyt karistetiin harteilta ja mamman ja isukin harteilla oli kiva kelliä.

Perheesi?
Ihana. Perhe on ihana. Siihen kuuluu mammuska, joka on mun rakas. Ja sitten isukki, josta kans tykkään ja sitten on Inari – huippu tyyppi ja toi Killi (haastattelijan lisäys: ihan mahtava tyyppi, Turun kingi ja jengin johtaja, kuningas ja keisari!). Tykkään oikeestaan kaikista, kaikki on tasapuoleisesti ihania, kaikkien jaloissa voi nukkua ja lähellä olla. Sen verran turkulainen mustakin on tullut että en mä nyt ihan sun tontilles tuu, joten aika harvoin jaksan ketään niin leihitellä että syliin asti kiipeän. Leihitelköön ne vaan mua. Ja sitten on toi Killi. Sen kanssa meillä on heiman kompleksinen suhde. Eka oli toi tyttöepisodi ja sitten sellainen toinen, mutta ei se mitään. Me asutaan sovussa ja rauhassa vaikka ei ehkä maailman parhaita kavereita olla. Tosisaalta Killi on mulle vähän kans kuin idoli tai sitten äidin korvike – se antaa mun lussuttaa kylkeä mikä tuo niin elävästi mieleen lapsuusajat ja ne villit ja vapaat hetket sisksojen kanssa ja mamman tissin. Oi, että se maito olikin hyvää.

Ja miten sitten kävikään?
Sitten kävi silleen että musta tuli kiva poika. Kiltti olen. (Haastattelijan lisäys: kiusanhenki ja rääpäle.) Pienempänä Kallen kanssa kokeilin kaikki hurjuudet – voi kun vaan tietäisitte miten mä Kallea seurasin kun se supersankaroi ja olin mukana kaikissa seikkailuissa, joten kun kaiken on nähnyt niin ei tarvii enää kovistella myöhemmin. Sitten kävi kans niin että musta tuli aikamoinen naisten naurattaja. Pari tyttöystävää (haastattelijan huomautus: varastit mun tyttöystävät!!) kävi ja oli ne ihania, ne naiset. Hieman ihmettelen että miksi hameväki ei enää pyöri niin ympärillä, kai sillä on jotain tekemistä sen kanssa että mun kidnapattiin ja sitten heräsin ilman tyttöihin liittyviä ajatuksia.. no, mene ja tiedä sitten. Hyvä mun on näin. Ex-tyttöystävät asuvat toisessa kaupungissa, matka oli niin pitkä että etäsuhde ei toiminut ja mä jätin ne.. tai ne mut. Joskus kuulin jotain paksuna olemisesta, toivottavasti eivät ole hirveästi lihoneet, olivat niin kauniita silloin.

Onko harrastuksia?
Suhaamista sinne ja tänne. Pitää ryntäillä ja tutkia paikkoja, mennä ja olla kaikessa mukana. Ja sitten nukkua, se on kivaa, jaloissa etenkin tai muuten vieressä. Parasta on nukkua sängyssä peiton alla ja jos vielä paistaa aurinko niin menen siihen auringonpaisteeseen, siellä on mukavan lämmin. Joku sanoi että tämä kesä on ollu tosi kuuma, mutta kyllä mä olen vaan peiton alle hakeutunut lämpimään, vois olla vielä hieman kuumempaa mulle. Puskeminen on myös mun erikoisalaa. Olen mammuskan ja isukin kouluttanut aika hyvin. Ne osaa antaa mulle kätensä aina silloin kun mä tahdon puskea ja sitten puskeinkin oikeen urakalla ja rrrrraaaakastan niitä. Ja vaatekaappi, harrastan niitä kans. On ihana tutkia mitä kaikkea kivaa mammuskalla on garderobissa, välillä tuunaan niitä uuteen uskoon kun näyttävät vähän tylsiltä. Ja jos ei muuta, niin ainakin muutama karva pitää tipauttaa vaatteille ettei pääse unohtumaan että olen olemassa (haastattelijan kommentti: on seillä munkin karvoja – älä yritä ottaa kaikkea kunniaa itsellesi tuosta).

Loppukaneetit?
Nauttikaa. Rakastakaa. Etsikää lussutuskaveri ja olkaa komeita, kauniita ja kilttejä.

Leevin haastattelijana toimi Killi

Leevin haastattelu on julkaistu Siniset Sanomat jäsenlehdessä 3/2010.

Advertisement

Tietoja kisuska

Maailmaa silmälasien, tosin ei kovinkaan vaaleanpunaisten, läpi katsova ihminen jolla pilkettä silmäkulmassa ja eläimellistä aspektia arjessa.
Kategoria(t): Kattimatikaiset, Leevi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Lefan elämää – stadista tullut

  1. Marianna sanoo:

    Onnea Leeville Suomen Venäjänsiniset ry:n vuoden kastraatti 2011 ja TUROK:in vuoden kastraatti 2011 -titteleistä!

    Kiitos Kaisalle ja Jussille Leevin näyttelyttämisestä!

    Kiitos Anulle ja Markulle Hana-Bi Estrade -pentueesta!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s